Historiikki

Lyhennetty Heikki Kosken kirjoittamasta historiikista Kokkolan Golf 40-vuotta

Kokkolan Golf - Gamlakarleby golf

Golfharrastuksen tulo Kokkolaan 1950-luvulla

1950-luvun alussa pankinjohtaja Erik Witting hankki perheelleen huvilan Kokkolan Sannanrannalta. Siellä alkoivat Kokkolan golfin ensiaskeleet. 
Huvilan lähellä oli pieni kenttä, n. 100 metriä pitkä ja muutaman kymmenen metrin levyinen, hiekkapohjainen maa-alue. Pieneen kenttään Erik Witting upotti 4 kukkaruukkua ja näin syntyi Kokkolan ensimmäinen golfkenttä.

Sannanrannalta Jänismaalle...

Pelaaminen Sannanrannalla alkoi luultavasi v.1952 tai v.1953. Muutamat pallot hankittiin Helsingistä ja rautamailat olivat Viipurista (Witting oli kotoisin Viipurista)
Huvilanaapureista tuli pian pelikavereita: Runar Slotte, Toivo Sandkvist, Åke Hongell, Per Wiik, Joel Pulkkinen, Lardotin veljekset... 
Sannanrannan kenttä jäi nopeasti pelimiehille liian pieneksi. Taidot kasvoivat ja lyönnit pitenivät. Eipä aikaakaan niin kentän laitamille ilmestyi pelikielto-kyltti, piti lähteä etsimään uusia alueita. 
Jänismaan alueen niittypellot löytyivät uuden kentän pelipaikaksi.

 

 

 

 

 

 

Vuonna 1956 jätettiin Jänismaan alueesta vuokra-anomus Kokkolan Golf ry:n nimissä. 

Kaupunginhallitus käsitteli asian ja talven 1957 aikana hanke sai vihreää valoa...

Seuran perustaminen

Kokkolan Golf ry:n perustamiseen tähtäävä kokous pidettiin 5.10.1956 Ke-Le:n kahvilassa. Kokouksessa oli 17 kiinnostunutta kokkolalaista. 
Kokouksen tuloksena syntyi toimikunta jonka tehtävänä oli perustaa seura ja löytää seuralle sopiva maa-alue. Toimikunta teki työtä käskettyä ja ensimmäisessä johtokunnassa valittiin puheenjohtajaksi Åke Hongell, jäseniksi Runar Slotte, Per Wiik, Toivo Sandkvist, Veikko Puhakka, Pentti Lehto ja Karl-Johan Indola, sihteeriksi valittiin Rene Lardot ja rahastonhoitajaksi Pentti Lehto. 
Yhdistysrekisteriin Kokkolan Golf merkittiin 23.4.1957. 
Samana vuonna muuten perustettiin Suomen Golfliitto, jonka toiminnassa seuramme on ollut mukana alusta lähtien!

Jänismaa

Kuvaaja: KoG Uusi seura rakensi Jänismaan alueelle 9-rataisen pelialueen. Kentän rakentaminen tehtiin talkootyönä. Syksyllä 1957 Jänismaalla jo pelattiin golfia. Radat olivat lyhyitä. Pisin rata oli n. 220 metrinen par 4. Pienestä alueesta johtuen radat risteilivät ja pelaaminen oli varsin hankalaa.
Runar Slotte osti kaupungilta kentän laidalla olevan niittytuvan ja lahjoitti sen seuralle. Tästä kunnostettiin seuran ensimmäinen klubirakennus. Rakennusta käytettiin mailavajana, vähäisen kaluston säilytyspaikkana ja yhteisten kokoontumisten keskipisteenä.

Kentän kunnossapito hoidettiin käsityönä. Parilla työnnettävällä roottorileikkurilla ajettiin n. 2 ha:n aluetta eikä sitä montakaan kertaa kesässä voitu tehdä. Greenejä ei erikoisemmin oltu rakennettu. Reikien ympäristö leikattiin greenin muotoon ja leikattiin hieman väyliä useammin. Paikallissääntönä tuolloin olikin greeneillä mm. se, että pallon ollessa yhden mailan mitan päässä reiästä, siirtoa ei saanut suorittaa. Myös puttaussuunnassa sai greenin tasoittaa kengänpohjalla.
Seuran jäsenmäärä kasvoi 60-luvun lopussa noin 40:een. Osittain siitä syystä ja pelaajien taitojen parantuessa 9-ratainen kenttä muutettiin 6-rataiseksi, jolloin myös ratoihin saatiin lisää pituutta (pisin rata oli jo 320 metriä).

Kilpailutoiminta 1960-luvulla

Alkeellisista harjoitusolosuhteista huolimatta Jänismaalla kehittyi kovia pelimiehiä. Dan Witting, Juhani Seppälä ja Matti Vilo nousivat pian seuran kärkipelaajiksi. Muita nimiä mainittakoon K-G Indola, Valio Hotakainen, Pasi Toivonen, Jouko Prepula, K-J Indola, Sune Storbjörk ja Erkki Kanerva. Seura järjesti ahkerasti omia kilpailuja joilla oli tärkeä merkitys jäsenmäärän kasvattamisessa. Varsinkin puulaakigolf oli mainio tapa saada uusia jäseniä.

Kuvaaja: Kokkolan Golf 40-vuotta Seuran pelaajat vierailivat ahkerasti Etelä-Suomen kentillä ja kokkolalaispelaajat olivat usein niissä kärkisijoilla. Vuonna 1965 Juhani Seppälä valittiin 18-vuotiaana Suomen joukkueen edustajaksi ensimmäisenä ei-helsinkiläisenä pelaajana Englantiin pidettyihin yleisiin EM-kisoihin. 
Vuosina 1966-1967 hän oli maaotteluedustajana Belgiassa ja Ruotsin Jönköpingissä, Piteåssa maaottelussa sekä osallistui lisäksi lukuisiin SM-kisoihin joissa sijoituksina hänellä yleensä oli kärkisijat 5-10.

Jänismaan kauden päättyminen Isojärvi kutsuu

Jänismaan kenttä oli vuokrattu seuralle ehdolla, että kaupunki voi halutessaan ottaa alueen omaan käyttöön kolmen kuukauden irtisanomisajalla, joten oli vain ajan kysymys milloin muutto olisi edessä. Seuran johtohenkilöt (Dan Witting ja Karl-Johan Indola) tunnustelivat tuolloin Isojärven sopivuutta uuden kentän paikaksi. Neuvottelut johtivat haluttuun tulokseen ja 21.10 1970 kaupunginhallitus päätti vuokrata Kokkolan Golfille Isojärveltä 27,3 ha:n suuruisen alueen uuden golfkentän paikaksi. Vuosivuokran hinnaksi sovittiin 168 markkaa ja vuokra-aika oli 25 vuotta. K-J Indola ryhtyi tarmokkaasti suunnittelemaan uuden kentän piirustuksia.

Uuden kentän rakentaminen sujui kohtuullisella vauhdilla v. 1972-1973 siten, että 6 rataa oli pelikunnossa heti alkukaudesta 1974. 
Seurasta löytyi innokkaita rakennusmiehiä esim. Pentti Pyysalo ja Hannu Purho. 
6-rataisen kentän radat olivat nykyisillä peltoväylillä. Lähtö sijaitsi tämänhetkisen kentän 2 radan tiiauspaikalta. Kolme metsärataa valmistui kerhon täyttäessä 20 vuotta 1977. 
Kenttää ylläpidettiin yksinomaan talkoovoimin.

Kenttää ylläpidettiin melkeinpä yksinomaan talkoovoimin. Eräänä keinona 70-luvun lopulla greenit saatiin pelikelpoisiksi siten, että ratoja myytiin hoidettavaksi jäsenmaksuja vastaan. Tästä johtuen leikkaaminen oli varsin säästeliästä ja greenitkin leikattiin kerran pari viikossa...

1970-luvun lopulla jäsenmäärä oli noussut 100 jäseneen ja naisetkin olivat uskaltautuneet mukaan.

Taistelu vuokra-alueesta

1976 Kokkolan Hippoksen ravimiehet olivat vakaasti rakentamassa ravirataa nykyisen ykkösväylän paikalle. Innokkaat ravimiehet ennättivät jo paaluttaa nykyisen ykkösen greenin tallirakennukselleen. Suunnitelma ei tietenkään sopinut golf-seuralle. Ravimiesten hanketta vastustettiin ankarasti, parin vuoden viivytystaistelu tuotti lopulta tuloksen ja Kokkolan Golf sai pitää alueensa. Ravimiehille löytyi myöhemmin alue Heimarista

Kilpailutoiminta 1970-luvulla

Merkintöjä kilpailutoiminnasta löytyy aika vähän 1970-luvulta. Kaupunkiotteluita Vaasan ja Oulun kanssa pelattiin vaihtelevalla menestyksellä. Merkittävä voimainponnistus oli seuran 20-vuotisjuhlaillallisuuksien järjestäminen Mustallakarilla, johon osallistui lukuisa määrä kutsuvieraita.

Seuran johto valitsi v. 1971 Reijo Linnan kouluttamaan uusia nuoria tulokkaita. Reijolla oli ryhmässään kymmenkunta 10-15 vuotiasta poikaa. Reijosta myöhemmin tuli ensimmäinen pro Kokkolan Golfille.


Juhlavuonna 1977 julkistettiin seuran historiikki seuran alkuvaiheista. 
Seuraan liittyi 70-luvun loppupuolella tarmokas ja ideoita pursuva ylilääkäri Olli Holopainen. Hänen ideointinsa perusteella päätettiin v. 1978 järjestää kauden pääkilpailuna kokkolalaiseen kulttuurin hyvin soveltuva Venetsia-golf. 

Ventetsia-Golfista muodostuikin 80-luvun suosituimmista kilpailuista johon tärkeänä syynä oli Ollin hankkima poikkeuksellisen runsas palkintopöytä. Venetsia-golfin alkuvuosina oli tulijoita niin runsaasti, että karsinta jouduttiin suorittamaan tasoitusten perusteella, ylärajan ollessa jopa 12!

80-luvun alkuvuodet

Matkailuyrittäjät (lähinnä hotellit) kiinnostuivat golfista, joista tuli osaltaan seuran tukijoita. Myös maila- ja pallokauppa käynnistyi. 80-luvun alussa Kokkolaan syntyi kaksi golfiin erikoistunutta yritystä. Reijo Linnan ja Arto Uusimäen Polar Golf Oy sekä Matti Vilon Wilo-Golf. Molemmat firmat mahdollistivat uusille jäsenille kohtuuhintaisten välineiden saannin ja siten omalta osaltaan auttoivat Kokkolan Golfin jäsenmäärän kartuttamisessa.

v. 1981 Kokkolan kentillä tehtiin Suomen ensimmäinen tunnin pituinen golfin esittely- ja opetusfilmi TV-esitystä varten. Kuvausta varten hankittiin pelaajaksi Sven Tumba Johansson. Paikallisina tähtinä kuvauksessa olivat Juhani Seppälä, Matti Vilo ja Nils Grahn. Esitys nähtiin 1982 keväällä televisiossa.

Kuvaaja: KoG Seuran klubitilat olivat jäämässä surkeiksi ja v. 1981 lähinnä Olli Holopaisen aloitteesta pantiin vireille suunnitelma uuden klubirakennuksen rakentamisesta.

Olli hankki seuralle pyöröhirsisen rakennuksenavaimet käteen -periaatteella. K-J Indolan ja kaupungin viranomaisten välillä käytyjen neuvottelujen tuloksena rakennuspaikaksi saatiin klubirakennuksen nykyinen paikka.
Majan rakennustoimikuntaan valittiin Olli Holopainen, Matts Ahlskog, K-J Indola ja Jarkko Luukko. Majan valmistumiseen tarvittavat varat saatiin osaksi lahjoitusvaroin kerätyksi kokoon. Varsinainen rakentaminen tapahtui kevään ja kesän 1983 aikana ja vihkiäistilaisuus pidettiin jo saman kesän elokuussa. Tukikohdan siirtyessä uuteen paikkaan oli myös ratajärjestystä muutettava. Lähtö siirrettiin nykyiselle aloituspaikalleen.

Kentän laajennukset

9-ratainen kenttä alkoi käydä ahtaaksi. K-J Indolan suunnitelmien ja neuvottelujen pohjalta rakennettiin kolme lisärataa, nykyiset 15-17 vuosina 87-88. Kaupunki auttoi jälleen seuraa merkittävällä tavalla myöntämällä 100.000 markan avustuksen. Talkootyötä tarvittiin paljon ennen kuin radat saatiin kylvökuntoon. 

Suunnitelmat kentän laajentamiseksi 18-reikäiseksi olivat samanaikaisesti vireillä. Kaupunki oli Indolan esityksen pohjalta ostanut haltuunsa ns. Koljosen alueen josta saatiin lisätilaa vuokra-alueeksi ja kentän laajennukseen.

Rakennustyöt loppujen kuuden väylän valmistumiseksi aloitettiin v. 1988 ja niitä jatkettiin talven 1989 aikana. Urakoitsijana oli Oy Tallqvist Ab. 1990 luvun koittaessa rakennustyöt oli saatu päätökseen ja Kokkolalla oli 18-reikäinen kenttä.

Kemira Oy:n ja Kokkolan Vesilaitoksen kanssa laadittiin myös ensimmäinen ympäristön suojelusuunnitelma.

Konehankintoja

Kenttien laajentuessa ongelmaksi tuli riittämätön hoitotyökonekanta. Koneet päätettiin hankkia suoraan USA:sta. Heikki Koski valtuutettiin suorittamaan hankintoja. 

Keväällä 1989 hän kävi ostamassa ja järjestämässä kuljetuksen kahdelle traktorille, väylä- ja griinileikkurille ym. laitteille. Koneet toimitettiin suoraan konttikuljetuksena Kokkolaan. 

Raahen golffareiden kuultua Kokkolan konehankinnoista pyysivät hekin Heikkiä hankkimaan heille tarvittavan konekannan. Niinpä uusi ostosmatka syksyllä 1989 USA:han. 

Tällä matkalla hankittiin toinen väyläleikkuri Kokkolan Golfille, joka oli varustettu mm. reiityslaitteella sekä hiekoituskärry.

Seura ja kilpailutoiminta 80-luvulla

Seuran sisäinen kilpailutoiminta oli vilkasta 80-luvun puolenvälin jälkeen. Cup-kilpailuja, liikkeiden nimikkokilpailuja, torstaisarjaa, mestaruus ym. mittelöitä. 
Keväisin oli uusille tulokkaille tarkoitettu Huber-cup

 Valtakunnallista menestystä seuralla ei 80-luvulla ollut. Parhaita saavutuksia niitti edelleen Juhani Seppälä (5. SM-kisoissa 1984) sekä Riitta Savolainen 4.sija naisten SM-kilpailuissa.

Silloiset johtohenkilöt pitivät seuran tulevaisuudelle tärkeänä nuorten valmennusta ja pohjan luomista tulevalle menestykselle. 
Sen toteuttajina olivat Matti Vilo, Reijo Linna, Juhani Seppälä ja Unto Savolainen. 
Huomattiin, että menestymisen kannalta on välttämätöntä luoda mahdollisuus ympärivuotiseen harjoitteluun. 

Seura vuokrasi 1985 pariksi vuodeksi Hagströmin nahkatehtaan kiinteistöstä tyhjilleen jääneen tilan. Sinne rakennettiin lyöntiverkko ja puttauspaikka. 
Myöhemmin talviharjoittelupaikaksi saatiin jäähallin alakerrasta pieni huonetila joka palveli jäseniä muutaman vuoden ennen siirtymistä maapohjahalliin.

Kuvaaja: KoG Seuran saatua oman klubirakennuksen vilkastui myös muu seuratoiminta. Erilaisia kokoontumisia harrastettiin ja järjestettiin mm. sääntötuntemuskursseja. Myös kahvion toimiminen oli tärkeä asia, sillä se keräsi jäsenistöä ja loi tuttavuuksia pelin ulkopuolella.
Kahvion ensimmäisenä hoitajana 1984 aloitti Vuokko Holopainen, hänen jälkeensä v. 1985-1987 toimivat Merja ja Seppo Harju. V. 1988 Matti Vilo, jonka jälkeen monivuotiseksi hoitajaksi tulivat Terttu ja Juhani Vitka.

1988 seuralla oli varaa palkata ensimmäiseksi kenttämestariksi Juha Liedes, Juhaa ennen koko 80-luvun ajan kentän hoidosta vastasi Pentti Pyysalo. 
80-luvun lopussa jäsenmäärä oli kasvanut 398 jäseneen



1990-luku

Uuden vuosikymmenen alussa, heti ensimmäisenä vuonna 1991 seuran jäsenmäärä lisääntyi roimasti ja oli vuoden lopussa jo 559. Naisjäseniä heistä 93 ja junioreita 126.

Seuran toimintojen hoitaminen ei enää onnistunut pelkästään harrastuspohjalta. V. 1990 johtokunta loi seuralle toimivan organisaation. Nimettiin 10 eri toimikuntaa joille määritetliin tehtävä- ja vastuualueet.

  • Suunnittelutoimikunta (laati 5-vuotissuunnitelmat, kustannusarviot + muut huomattavat investoinnit)
  • Taloustoimikunta (seuran varainhankinta, talousarviot, seuralehden toimittaminen)
  • Kenttätoimikunta (kentän kunnossapito, koneiden ja laitteiden hankinta)
  • Kilpailutoimikunta (seuran kilpailujen läpivieminen, alueelliset kilpailut)
  • Tasoitustoimikunta (tasoitusjärjestelmien ylläpito seuran jäsenistä)
  • Seuratoimikunta (klubirakennukseen liittyvät ylläpitoasiat, seurahenki!)
  • Naistoimikunta (naisten kilpailu ym toiminta)
  • Junioritoimikunta (junioreiden koulutus ja valmennus)
  • Koulutus- ja valmennustoimikunta (uusien jäsenien koulutus ja seuran edustuspelaajien valmennus)
  • Kurinpitotoimikunta (puuttuu todettuihin rikkeisiin)
  • Senioritoimikunta

v.1991 aloitettiin seuran oman julkaisun Big Lake Newsin julkaiseminen. Jäsenmäärän kasvu, seuran ja kentän hoitaminen kävi johtokunnalle hyvin raskaaksi. Seuran tulorahoituksen alkaessa olla hyvässä kunnossa päätettiin vihdoin palkata toiminnanjohtaja ja kenttämestari.

Seura koulutti itse kenttämestarinsa Ari Korkeakankaan. Toiminnanjohtajaksi palkattiin Peter Buddas.

Vuosina 1991-1996 aikana, rata 17 uusiittiin lähes kokonaan ja vuosien 1994-1996 aikana uusittiin kastelujärjestelmä ja laajennettiin koko kenttäaluetta palvelevaksi. Kastelun automatisointikin saatiin kohtuulliselle tasolle. Seuran harjoituskenttä uudistettiin v.1993-1994.

Kilpailu 90-luvulla

Kokkola oli Golfliiton junioriseuroista menestyksekkäin. 1992 seuran juniorit voittivat joukkue SM:n sekä seuracupissa sekä reikäpelissä. Seuraavana vuonna menestys jatkui, jolloin tuli seuracupin voitto ja reikäpelin hopeatila. Myös vuonna 1994 saatiin hopeaa juniorijoukkueiden SM:ssä.

V. 1993 Kokkola sai SVUL:n Nuori Suomi palkinnon ainoana golfseurana ja Reijo Linna valittiin golfliiton vuoden juniorivalmentajaksi. Nykyinen seuran johtokunnan puheenjohtaja Kenneth Höglund kutsuttiin nuorten maajoukkuekapteeniksi.

1995 Tony Harald menestyi mainiosti alle 18-vuotiaiden SM-kilpailussa tullen kolmanneksi. Tony valittiin Suomen nuorten maajoukkueeseen kaudelle 1996.

KOKKOLAN GOLF-GAMLAKARLEBY GOLF ry
(Historiikin lisäosa 2007-2017)

 

SEURATOIMINTA

Kokkolan Golf ry:n kuudes vuosikymmen aloitettiin vankoissa nousun merkeissä. Tärkein mittari eli jäsenmäärä oli aina vuoteen 2011 reilusti yli 900 ja toiveita eläteltiin tuhannen rajapyykin saavuttamisesta. Nyt haaveillaan 800:sta! Aikajaksona 1992-2009 KoG:n nimissä voitettiin kaksikymmentä (20!!) nuorten Suomen mestaruutta, joista Sofia Höglund yksin voitti kahdeksan. Sittemmin on tullut Bettina Törmäsen tuomana yksi pronssi. Yleinen talouslama iski seuraamme vähän viiveellä ja monesta haaveesta on jouduttu tinkimään. Kaikesta huolimatta Kokkolan Golf jäsenmäärältään paikkakunnan suurseura ja kenttää on vaikeuksista huolimatta saatu pidettyä upeassa kunnossa.
Seuratoiminnan helmenä olivat tyttöjen EM-kisat. Seurallemme tyypillinen talkoohenki mahdollisti hienon kisaviikon!! 

Seuran 51. toimintavuoden merkittävin tapahtuma oli 50-vuotisjuhla. Juhlat aloitettiin 15.02. 2007. Aika ja paikka valikoituivat täsmälleen
alkuperäisen perustamiskokouksen mukaan eli kahvit juotiin Ke-Len baarissa (Torikatu 25). Perustajajäsenistä olivat paikalla Toivo Sandkvist, Pentti Lehto, Karl-Johan Indola ja Nils Granholm. Pääjuhla oli 03.08. Päivällä pelattiin kutsukilpailu ja iltajuhla pidettiin
klubirakennuksen terassilla, jossa paikalla oli 140 henkilöä. Tervehdyssanat sanoi seuran puheenjohtaja Kenneth Höglund, Golfliiton tervehdyksen esitti liittohallituksen pj. Antti Peltoniemi, Kokkolan kaupungin puolesta puhui kj. Antti Isotalus ja juhlapuheen piti Sitran yliasiamies/ent. pääministeri Esko Aho.

Historiikin esitteli Olli Peltoniemi ja viihteestä huolehti ”äijäkööri” Tiernapojat.

Seuraavana päivänä pelattiin Mainpartner Oy:n sponsoroima juhlakilpailu jäsenille. Mukana oli 149 pelaajaa. Kilpailun palkintojenjaon yhteydessä julkistettiin Pekka Nurmen ja Karsten Slotten lahjoitus: Golfauto liikuntarajoitteisten senioreiden käyttöön. Lahjoittajat palkittiin Vuoden Golf Teko-palkinnolla.
Syksyllä pj. Kenneth Höglund kirjoitti Big Lake News’issä:
- kausi oli mielenkiintoinen ja tapahtumarikas
- 50-vuotisjuhlat olivat kunnianosoitus seuran eteen tehdylle työlle
- seuramme toimintaa ovat aina kuvanneet hyvä henki, välittömyys,
kilpailullisuus ja omatoimisuus
- edellä olevat seikat konkretisoituivat nyt uudessa kerhotalossa ja
uusissa rei’issä 15 ja 18.


Läheltä piti tilanne reiällä 12.

Pari viikkoa ennen seuran 50-vuotisjuhlia oli reiän 12. lammessa kaksi poikaa sukeltelemassa palloja. Toinen pojista hätääntyi eikä toisesta ollut auttajaksi. Greenillä olleet senioripelaajat saivat hälytettyä apua edeltävästä ryhmästä. Ja mikä onni, että siinä olivat toimen miehet PasiHaaraoja ja Mihal Bazia. He riisuivat juostessaan itsensä uintikuntoon ja ”Mihu” ammattiuimarina ehti ensin apuun. Tilanne oli jo kriittinen, mutta Pasin ohjeistamana ”Mihu” sai jo sinertäväksi muuttuneen pojan kuivalle maalle. Paikalle tulleen pelastuslaitoksen miesten mukaan oli ollut kysymys muutamasta minuutista. Neuvokkaat ja osaavat Pasi ja ”Mihu” tekivät golftermein sanottuna enemmän kuin ”hole-in- one’n”!

Kaudelle 2008 oli leimallista valmistautuminen seuraavan vuoden tyttöjen alle 18v. EM-kisoihin. Kesän korvassa toukokuun alussa käväisi Kokkolassa Euroopan Golfliiton edustajana australialainen Richard Heath tarkoituksenaan kyylätä kenttämme ja antaa vinkkejä tulevien EM-kisojen valmisteluihin.

Oltiin herraa Krister H:n kanssa Kruunupyyssä vastassa. Hän oli Suomeen tultuaan tavannut ensin Helsingissä Golfliiton pj. Antti Peltoniemen ja sitten Hämeenlinnassa Linna Golfin tj. Petri Peltoniemen. Ojensin käteni ja sanoin nimeni. Vieras katsoi vähän kummissaan ja kysyi:”Is there any other names in Finland?” Trullevissa tehtiin sinun kaupat saunankin kanssa. Richardilla oli käsitys, että suomalaiset käyvät saunassa vain talvella – lämmitelläkseen! Otti aikansa, että epäily ja luimistelu lauteilla alkoi hellittää, mutta sitten…! Muutos miehessä meni meille, yhtä jos toistakin nähneille, elämyksen puolelle. Toinen vaikutuksen tehnyt oli Vuokon tekemä raparperikiisseli. Kaikesta huolimatta seuraavana päivänä kritiikki oli suoraa ja meleko kuivaa. Ja kokonaisuuden tunteellinen vaikutelma jäi kerrassaan keskinkertaiseksi.

No sitten niihin terveisiin. Marraskuun lopulla tuli s-postia, jossa oli seuraava Richardin kommentti:” I have to say this is one of the most enthusiastic and warm-spirited clubs I have ever visited. The girls will have a great time there.” Eli että “täytyy sanoa että harvoin olen golfklubeilla tavannut sellaista intomieltä ja lämminhenkisyyttä” ja että ”tytöt tulevat epäilyksettä viihtymään.” Hän oli näkemäänsä ja kokemaansa tyytyväinen, vaikka kenttä ei vielä (=toukokuu) kummoisessa kunnossa ollut. ”Uusvanha” puheenjohtaja Krister Höglund piti kauden päätavoitteina valmistautumista EM-kisoihin ja toimenpiteitä jäsenmäärän nostamiseksi 1000:een. Kaupungin kanssa neuvoteltiin uusi vuokrasopimus vuoteen 2030 saakka ja alueen koko laajeni 84 hehtaariin. Vuoden Golf Tekona palkittiin seuran seniorit, jotka Matti Vilon aloitteesta kunnostivat kentän kaikki 52 bunkkeria. Kenttämestarin mukaan työ suoritettiin ”Billnäsin etukuormaajaa” (= lapio) käyttäen!

”Näppis” Kokkolassa

Paltamolainen Markku ”Näppis” Leinonen kiersi kesällä 2008 kaikki Suomen kentät yli kahden kentän päivävauhdilla. Kokkolan käynti alkoi,
tukka pörröisenä, aamiaisella, jonka jälkeen oli heti lehdistötilaisuus. ”Näppis” totesi sieltä palattuaan: ”Kyllä tämä muuten, mutta kö tuo
julkisuus.” Kenttämme oli sateiden ja aamukasteen jäljiltä märkä ja tulos 89 taisi olla turneen huonoimpia. ”Näppiksen” pelaaminen oli niin kuin Kokkolan Golf: ”Ite tehty ja omilla eväillä.” Svingi oli kuitenkin huikealla toistomäärällä täysin automatisoitunut ( ei kannattane matkia…). Chippi yhdellä kädellä ja driveri oli käytössä myös väylillä! HCP 5,5!!

”Näppiksen” filosofiaa:
- Pelikaverit kehuivat par-nelosen kakkoslyöntiä, joka päätyi ihanlipulle. Näppis: ”Se on pallo golfkentällä aina jossain. Nyt se on tuossa.”
- Paltamon kentällä oli reikäpeli menossa ”etelän miestä” vastaan. Vastustaja löi uloslyönnin veteen, johon Näppis:”Hyvä!” Kaveri katsoi vähän kummissaan ja Näppis jatkoi: ”Kaikkihan nii ajattelee. Mää sanon!"
- Kysyin ”Näppikseltä”, että millä sää okein elät, ku pelaat golfia yötä päivää, kesät talvet? Vastaus:”Sitä loppujen lopuksi tarvii nii kovin vähän.”

Seuraavan vuoden suuri ponnistus oli oli tyttöjen alle 18v. EM-kisojen järjestäminen. Pj. Krister Höglundin mukaan seura oli historiansa suurimman haasteen edessä. Mutta koska ”meillä on osaamista ja yhdessä tekemisen perinne, niin uskon ja tiedän, että meillä on heinäkuussa riittävästi vapaaehtoisia, jotta kisat voidaan viedä läpi tyylikkäästi”. Järjestelytmk:n vetäjinä Kenneth Höglund ja Olli Peltoniemi aloittivat jo edellisen vuoden puolella. Big Lake News’istä tehtiin kisoja varten erikoisnumero laajennettua jakoa varten. Kisat onnistuivat ja KoG –niin seura kuin kenttäkin- sai runsaasti kiitoksia EGA:lta, Suomen Golfliitolta, joukkueiden johdolta ja pelaajilta.

Erikoisuuksia olivat
-avajaistilaisuuden järjestäminen torilla
-yhteinen tutustumistilaisuus joukkueille (..piti mennä Jennyllä Tankariin, mutta olosuhteiden pakosta oltiin lähipelialueella ja grillikatoksessa ja ohjelmassa oli mm. pituuslyöntikisa – jääpallomailalla!
-illanvietto Mustakarilla joukkueiden johdolle
-erinomainen logistiikka kuljetuksissa
-Masi Valavaaran ja Sulevi Prittisen värkkäämä loistava tulostaulu, josta SGL:n puheenjohtaja Antti Peltoniemi totesi, että ”tämmöstä ei oo nähty missään!”
-runsas yleisöjoukko ( Sofialle siitäkin Kiitos!)
-golfbägit eivät tulleet saapumislennolla illalla Kokkolaan, mutta olivat jo seuraavana aamuna hotellilla – tuotiin rekalla yötä myöten Helsingistä Kokkolaan!

JA SITTEN:
Ei ollut ihme, että:
v. 2009 vuoden Golf Tekona palkittiin EM-kisojen talkootyön tekijät. Iso, iloinen ja toimiva joukko, joka loi kisoihin ilmapiirin, jota kehuttiin vuolaasti vielä seuraavan vuoden Golfliiton liittokokouksessakin. Euroopan mestariksi selviytyi finaalin dramaattisten loppuvaiheiden jälkeen Irlanti. Hopealle tuli Ruotsi (vaikka osallistui yhteisiin tilaisuuksiin kovin valikoiden…) Suomen joukkue, Sofia Höglund, Sanna Nuutinen, Anne Hakula ja Jenny Häggblom, päätyi hienosti viidenneksi.

Krister Höglund päätti ansiokkaan puheenjohtajakautensa syksyllä 2009. Uusi pj. Timo Virolainen aloitti pj. kautensa 2010-2013 vastaanottamalla KoG:lle hyvin järjestetyistä EM-kisoista myönnettyjä kunnianosoituksia Keplin urheilugaalassa. Timon pj.kaudella muutettiin tilivuosi paremmin toimintaa vastaavaksi.

Kari J. Kalliokoski erosi puheenjohtajan tehtävästä 04.02. 2015. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin 17.04. Sami Kallioinen. Edellisen tilikauden aikana käydyn yt-prosessin seurauksena toiminnanjohtajan toimi lakkautettiin ja toimistopäällikkönä aloitti helmikuun 2015 alusta Janne Vähäkangas. Vuoden Golf Tekona palkittiin v.2010 Krista Ontronen päätöksestään ryhtyä ammattilaisuralle pelaajana. Vuonna 2011 palkittiin Sulevi Prittinen uusien kylmätilojen rakentamisesta.

Taseen loppusummat:

v. 2009 908 418, ylijäämä 6 473
v.2010 877 548, ylijäämä 23 782
v.2011 884 582, ” 35.333
v.2012 854 047, alijäämä 2.145
v.2013 875 642, ylijäämä 20 625
v.2014 890 335, ylijäämä 35 836
v.2015 797 379, alijäämä 29 012 
v.2016 727 718, alijäämä 44 714 ( pitkäaikainen laina 424 348 )

Jäsenmäärä:

2007: 932, joista uusia 115 ja nettolisäys 35.
2008: 941, ” 116 ” 9.
2009: 923, ” 96, vähennystä 18.
2010: 932, ” 103, lisäystä 9.
2011: 918 ” 103, vähennystä 14.
2012: 891 ” 108, ” 27.
2013: 782 ” 80, ” 107.
2014: 767 ” 58, ” 15.
2015: 815 121, lisäystä 48.
2016: 765 61, vähennystä 50.
Pohjanmaan seurojen kokouksessa oli keskusteltu kaukojäsenyydestä. Ari Mastokangas Lappajärveltä oli todennut, että eihän KoG:lla voi olla
kaukojäseniä, kun kenttä sijaitsee niin lähellä kaupunkia!

Pelatut kierrokset: v.2015 25900 ja v. 2016 22000

Ravintola:

Uusi kylmävarasto rakennettiin v. 2011. Arja Junttila ja Markku Vesikko päättivät pitkän ja ansiokkaan uransa KoG:n ravintolan pitäjinä syksyllä 2008. Seuraajaksi valittiin Länsirannikon Ruokatalo Oy (= Ville Nurmi ja Tero Hankosaari)
Seura otti ravintolan hoidon omalle ”kontolleen” v. 2010. Ravintola sai nimen ”Raffi” ja sitä hoiti Mika Hietanen. Työntekijöitä oli kauden mittaan 10. Linda Härmälä (sittemmin Rytioja) aloitti ravintolavastaavana 01.04.2012 - 2014. Ravintolatoimintaan liittyi v. 2011 aloitetut musiikki-illat. Ravintolatoiminta ulkoistettiin v. 2015. Teemu Styrman aloitti yrittäjänä.

Tiedotus:

Big Lake News ilmestyi 2007 - 2009 neljä kertaa/vuosi. Nettiviestintä otti ensi askeleitaan v. 2007. Seuran lehti ilmestyi v. 2010 kerran ja nettiversiona. Nettisivut uusittiin v. 2014 ja saman vuoden syksyllä osallistuttiin Rakenna-, Sisusta- ja Asu-messuille. Alkuvuodesta 2015 tehtiin KoG:n yleisesite painettuna, kotisivuja paranneltiin ja sponsorinäkyvyyttä lisättiin. Facebookissa olleen keskustelufoorumin nimestä poistettiin Kokkolan Golf, koska ryhmä ei ollut seuran ylläpitämä eikä hallinnoima. Jokainen viikonloppukilpailu nostettiin kotisivulla pääuutiseksi.

Kilpailu- ja valmennustoiminta:

2007:
Sofia Höglund piti yksin, mutta sitäkin komeammin, KoG:n mainetta yllä. Hän voitti kaksi Suomen Mestaruutta, oli kakkossijalla EM- joukkuekilpailujen lyöntipelissä, European Young Masters’issa ja Saksan avoimissa. FJT:n 18-vuotisten rankingissa hän oli ykkönen.
2008:
Sofia Höglund oli pronssilla sekä SM-lyönti- että reikäpelissäkin ja edusti Suomea tyttöjen EM-kisajoukkueessa.
2009:
Sofia Höglund voitti tyttöjen alle 18v. lyöntipelissä Suomen Mestaruuden ja oli naisten SM-kisoissa neljäs. Tyttöjen EM-kisoissa Sofia oli Suomen joukkueen menestyksen (= 5. sija) tärkeä osatekijä.

Junnujen harjoitusryhmissä oli 2007-12 20-40 lasta/v.
Bettina Törmänen sijoittui v. 2012 toiseksi Finnish Junior International Championship-kilpailuissa. Erika Kilpeläinen voitti T12-sarjan Tsemppi Tourin finaalin v.2013.

Naistenhaussa
2007 oli teemana ”Urheilu kautta aikojen”. Mukaan lähti peräti 62 kolmen hengen joukkuetta. Seuraavan vuoden teema oli ”Ammatit vaihtoon” ja joukkuemäärä oli rajoitettu 50:een. ”Elokuvat vaihtoon” oli teemana kesällä 2009. ”Rock-starat” olivat vuoden 2010 teema ja joukkueita otettiin 2 yli maksimin eli 52. Seuraavan vuoden teema oli ”satuhahmot kautta aikojen”. ”Kansallisuudet tai muuten hauskat” asut olivat vuoden 2012 teemana. Joukkuemäärä oli 26. Vuoden 2013 teemana oli ”Urheilija” ja mukana oli 25 joukkuetta.

ET-Senior aluetourin finaali pelattiin kentällämme syyskuun alussa v.2007. Vesa Salonen voitti miesten sarjan ja Heikki Kujala oli kolmas. Naisten sarjassa Sirkka-Liisa Renlund sijoittui toiseksi.

 

Kilpailuja yhteensä:

2007: 121, startteja 6 536.
2008: 145, ” 6 326
2009: 133, ” 5 560
2010: 137, ” 5 513
2011: 143, ” 5 192
2012: 142, ” 4 834
2013: 148, ” 4 645
2014: 127, ” 4 259
2015: 119, ” 4 314
2016: 100, ” 3 261

Kilpailut toteutettiin v. 2016 uudella tavalla. Pienellä tasoituksella pelattiin lyöntipeliä ja isommalla pistebogeyta. Kokkola-Oulu päättyi v 2005 2015 joka kerta oululaisten voittoon. Kokkolan osakilpailuissa oli 106-132 pelaajaa. Vähäinen osallistujamäärä Oulussa oli syynä vuoden 2015 tappioon. Historian lehdet havisivat, kun Oulu kaatui v. 2016! Sankarillista oli vuoden 2015 kaupunkiottelussa Kokkola-Pietarsaari se, että keväällä Kokkolassa 92 pelaajaa taisteli kisan läpi myrskyisissä olosuhteissa.

Hyvän Seuran Scramble aloitettiin v. 2016. Tapahtuma sai osakseen runsaasti positiivista palautetta.

Seniorit ovat pelanneet vuodesta 2003 lähtien ns. ”viiden seuran” otteluita. Nivala, Kalajoki, Kokkola, Pietarsaari ja Lappajärvi järjestävät kukin kauden mittaan oman kilpailunsa ja kaikkien viisi kisaa lasketaan kausittain yhteen. Kilpailumuoto on osoittautunut menestyksekkääksi eli joka tapahtumassa ovat kentät olleet täysiä! Ottelusarjaa Seinäjoki-Vaasa- Kokkola on jatkettu, kuten myös otteluita Laukaan ja Kuortaneen kanssa. FJT-finaali järjestettiin syyskuussa 2008 kenraaliharjoituksena EM-kisoille.

Muita kansallisia kisoja v. 2008 olivat veturimiesten, myyntimiesten, kentänhoitoyhdistyksen ja YIT:n mestaruuskisat. Kauden 2008 päätteeksi 34 junioria vastasi kyselyyn. Kaikki ilmoittivat olevansa seuraavalla kaudella mukana ja ruusuja annettiin mm. siitä, että harjoituksissa on ollut mahtava meininki! Tmk:n vetäjänä oli Tony Harald. Kentällämme pelattiin Lions-järjestön valtakunnalliset mestaruuskisat elokuun alussa.

2010:
Kauden merkittävin tapahtuma Mid-Amateur SM-kisojen
järjestäminen
2011:
Seniorit tekivät ensimmäisen – sittemmin jo perinteeksi muodostuneen- kevätmatkan parinkymmenen hengen voiminPärnuun. Matkojen ”primus motorina” on toiminut Mats Nyberg. Keväinen ”Bowling + Golf ”–kilpailu pelattiin ensimmäisen kerran.
2012:
Seniorit aloittivat seuraottelun Raahentienoon Golfin kanssa v. 2013.
2015:
Bettina Törmänen saavutti pronssimitalin reikäpelin SM-kisoissa. Seurojen välisessä pisteytyksessä (FJT- ja AT-kisojen mukaan) KoG olisijalla 43. KoG sai seuratukea junioritoiminnan kehittämiseen 4000e.

Greenfee-pelaajia

2007 1 826
2008 2 011
2009 1 913
2010 1 861
2011 1 819
2012 1 742
2013 2 016
2014 1 734
2015 1 659
2016 1 231

Kenttä:

Avattiin v.2007 28.04. ja greenit 16.05. Suljettiin lokakuun lopussa, mutta ”pelaajia” riitti vielä joulukuullakin! Reikä 18 otettiin uusittuna käyttöön ja siten kenttämme par-luku nousi 72:een. Reiän 13. Greenin etuosaan tehtiin tulevia EM-kisoja ajatellen korotus, josta kenttämestarin kommentti: ”Face lift paikallispuudutuksella!” Kausimiesityökuukausia 32 (Ari Korkiakangas ja Juha Huhtala työskentelivät edelleen ympärivuotisesti.)

2008:
Avaus 03.05. ja grenien osalta 16.05. Suljettiin lokakuun lopussa. Reiän 11 väylällä putkitettiin poikkioja ( josta aiheutui Korkkarille -jos mahdollista- huomattava suosion nousu naisgolfareiden piirissä). Reiällä 7 uusittiin alkupään salaojitus ja muotoiltiin väyläbunkkeri uudelleen. Siniset tiiauspaikat uusittiin rei’illä 2,7,8 ja 17. Miestyökuukausia kertyi 25 (+24..)

2009:
Avaus 15.05. ja greenit suljettiin lokakuun 21. päivänä. Tyttöjen EM-kisat leimasivat kentän hoitotöitä. Kevään kuivuus tuotti ongelmia. Euroopan Golfliiton edustajan Barbara Eberhartin käydessä kontrollikäynnillä oli 7.reiän väylällä jopa halkeamia ja talvisäännön kääyttöönotto vaikutti väistämättömältä. Kerroin hänelle, että palokunta (= ”Kilu” Soininen) käy kastelemassa öisin ja lisäsi, että seuramme seniorit tulevat kunnostamaan bunkkerit. Barbara katsoi vähän ihmeissään ja kysyi: ” Do you have any employees?” (Onko teillä palkattuja työntekijöitä?). Annoin vastauksen – reilusti yläkanttiin! Barbara halusi ehdottomasti puhua kenttämestarin kanssa. Soitin Korkkarille, että täällä olis yks nainen, joka haluaa tavata sinut. Vastaus oli: ”Olli, niinhän ne kaikki. Kato karismaa ei osteta netistä!” No sade tuli ja kisoissa kenttä oli erinomaisessa kunnossa Viheriöleikkuri hankittiin. Syksyllä aloitettiin 2.reiän kiviaidan ehostaminen. Sekä etu- että takaysille rakennettiin WC:t ja reiän 18. väylän alkupäähän tehtiin uusi silta. Kausityöntekijöitä oli 34 kk:n edestä.

2010:
Avaus: 07.05.. Kenttä suljettiin lokakuun lopussa. ”Stone Wall” reiällä 2. Valmistui ja on siitä lähtien toiminut mieleenjäävänä katseenvangitsijana. Golfliitto mittasi kentän Slope-taulukoiden uusimista varten. Kausityöntekijöitä 33 kk.

2011:
Hankittiin karheikkoleikkuri ja pieni lava-auto. Suurin yksittäinen toimenpide oli 4. reiän kuivatuksen parantaminen kaivamalla oja 5.reiän alkupään oikealle puolelle. Kausimiestyökuukausia kertyi 35.

2012:
Reiän 4. kuivatustöitä jatkettiin. Kesä oli ennätyssateinen, jopa niin, että kevättalkoot jäivät pitämättä. Viheriöt avattiin 14.05. Kausimiestyökk kertyi 31

2013:
Hankittiin uusi raffileikkuri. Kausimiestyökuukausia oli vain 23. Kauden aikana kentällä oli vapaaehtoista työvoimaa 2kk:n ajan, mikä osaltaan helpotti resurssiongelmaa.

2014:
Kenttä avattiin poikkeuksellisen aikaisin eli jo 03.05. olivat greenit käytössä! Reikien 4. ja 5. ympäristötöitä jatkettiin ja reiän 10. vasen metsäraffi muotoiltiin. Kausimiestyökuukausia kertyi 24.

2015:
Talous oli tiukoilla ja moni vanha laite ja kone sanoi työsopimuksensa irti. Kauden päätteeksi kenttätoimikunnan iki pj. Matti Valavaara totesi toimintakertomuksessa: ”Kauden onnistumiseksi voidaan katsoa, että pystyimme pienenevillä resursseilla tarjoamaan kumminkin kohtuulliset peliolosuhteet jäsenistölle, vaikka se vaatikin henkilöstön venymistä aina talkootyön tasolle asti.” Kausimiestyökk oli 26.

2016:
Elettiin edelleen tiukan talouden aikaa. Yhtään hankintaa ei tehty. Olosuhteetkin olivat poikkeukselliset. Kenttä jouduttiin kahteen otteeseen sulkemaan kesken parasta pelikautta. Reiän 4. Greenin takaa vedettiin uusi veto-oja 7. tiiauspaikan taakse ja näyttää siltä, että hanke on onnistunut.

Puheenjohtajat

Kenneth Höglund 2005-2007
Krister Höglund 2008-2009
Timo Virolainen 2010-2013
Kari J Kalliokoski 2014-2015
Sami Kallioinen 2015-

Johtokunnan jäsenet

Krister Höglund 1988-1995, 2002-2007, 2014
Sulevi Prittinen 2000-2012
Timo Heikkinen 1998-2007
Jari Lääkkölä 2008-2012
Anna Nurmi 2009-2010
Suvi Kempas 2008.
Aki Paavola 2005-2012
Marjatta Roiko 2005-2007, 2014-
Tony Harald 2008-2009
Annika Savonen 2010-2011
Tuija Kainu 2011.
Kalevi Heiskanen 2008-2013
Pekka Kainu 2012.
Johan Aspegren 2012-
Jukka Ylikarjula 2013.
Jouko Aro 2013-
Maria Murtomäki 2012-2016
Max Björkskog 2013-2014
Camilla Lundell 2015-
Pekka Rahkola 2015.

Kapteenit

Olli Peltoniemi 1992-1998, 2005-2009
Laila Myntti 1995-1999, 2006-2007, 2017-
Henrik Lillhonga 2010-2014
Juhani Seppälä 2015-2016

Kunniajäsenet

1. Toivo Sandkvist
2. Olli Holopainen
3. Paul Storbacka
4. Karl-Johan Indola
5. Juhani Seppälä
6. Heikki Koski
7. Erkki Vahtiala
8. Olli Peltoniemi

 

Ansiomerkit:

Suomen Golfliiton:
Hopeinen ansiomerkki
Karl-Johan Indola 1992
Olli Peltoniemi 2009
Kenneth Höglund 2010
Pronssinen ansiomerkki
Heikki Koski
Juhani Seppälä
Timo Heikkinen
Kenneth Höglund
Krister Höglund
Olli Peltoniemi
Sulevi Prittinen
Matti Valavaara
Ilkka Kolehmainen
Kultainen seura-ansiomitali
Matti Valavaara

Toiminnanjohtajat

Peter Buddas 1991-2001
Jari Parikka 2001-2014
Toimistopäällikkö
Janne Vähäkangas 2015-

Prot
Krista Ontronen 2006-2010
Antti Linna 2011-

 

SEURAN MESTARIT

Lyöntipeli
2007 Sofia Höglund ja Henry Korkea-aho
2008 Krista Ontronen ja Henry Korkea-aho
2009 Henry Korkea-aho
2010 Krista Ontronen ja Samuli Huttula
2011 Tiina Kujala ja Panu Rekilä
2012 Bettiina Törmänen ja Henry Korkea-aho
2013 Erja Konu ja Henry Korkea-aho
2014 Anu Vähärautio ja  Henry Korkea-aho
2015 Anu Vähärautio ja Petri Kaustinen
2016 Päivi Känsäkoski ja Samuli Huttula

 

Reikäpeli
2007 Krista Ontronen ja Henry Korkea-aho
2008 Sofia Höglund ja Joona Ahvenkoski
2009 Sofia Höglund ja Joona Ahvenkoski
2010 Sofia Höglund ja Hannu Ypyä
2011 Krista Ontronen ja Hannu Ypyä
2012 Krista Ontronen ja Petri Kaustinen
2013 Anna-Leena Vilo ja Petri Kaustinen
2014 Henry Korkea-aho
2015 Hannu Ypyä
2016 Hannu Ypyä

 


   
«  Syyskuu   »
Ma Ti Ke To Pe La Su
 
 
 Kilpailu
 
 Tapahtuma
 
 Kurssi
 
 Junnut
 
 Naiset
 
 Golfravintola
 
 Golf Balance